Aina kun kirjaudun tänne blogisivustolle (mikä olikaan nimeltään…), kattelen ekaks noi etusivun jutut, et mitä tyypit on kirjotellu omiin blogeihinsa. Tuntuu jotenki oudolta, että ainaki kahessa blogikirjotuksessa on päivittäin ne samat jutut; ”sori ku en oo kirjottanu pitkään aikaan” ja ”mun elämä on ihan p***kaa”. (Tai jotain ton suuntasta.) Ymmärrän joo, jos tommosta kirjottelee, kyllä minäkin kirjotan tylsiä postauksia ja hoen monia asioita varmaan tuhanteen kertaan ja angstaan ja olen kamala ihminen, mutta en vain vaivu siihen epätoivoon itsemurhan partaalla. Jatkuva itsensä dissaaminen herättää kysymyksen, että kunnioittaako ihminen ollekaan itteään. Ja tähän väliin, jos ei oo kirjottanu joka päivä säntillisesti, niin tarviiko sitä nyt niin hirveesti ilmotella? Jos joku kysyy, vastaa, mutta on aika turhauttavaa kattella postauksia, joista jokainen alkaa noilla sanoilla. Tietystikään en mene nyt kenellekään valittamaan asiasta, jokaisen blogissa on varmasti jotakin hyvää, mutta ihan näin yleisellä tasolla. ; ))
Oon tainnu jo kirjotella tosta itsensä kunnioittamisesta ja siitä, kuinka ihmiset enemmän dissaa itteensä, kun kehuu. Tottakai ihminen heti leimataan ylimieliseks jos se alkaa kirjotteleen, että ”oon tosi hyvä tässä tässä ja tossa”, ja ihmisistä on jotenkin… en tiedä, luonnollisempaa lukea kaikesta siitä angstaamisesta ja niistä kirjotuksista, kun kaikilla muilla menee paremmin kun ittellään. Mutta hei pliis, jos se ”mä oon surkee, mä vihaan itteeni” toistuu joka toisessa lauseessa, niin kyllä se joitakin alkaa vähän häiritsemään. Tietysti vaatimaton saa olla, mutta rajansa kaikella.
Noniinn… : DD Tämmösen tunteenpurkauksen jälkeen sitten vähän muuta. Tänään tuntu, että vois oikeesti olla jo joku keskiviikko tai torstai, kun aattelee, että on vasta tiistai, aika tuntuu kuluneen niin hitaasti. Tänää liikassa tanssittiin foxia (tai miten se nyt kirjotetaan) ja se oli ihan outoo. : DD Liikkatunnin lopuks (yllätys) saatiin opelta palautetta siitä, kuinka tunnilla puolet oppilaista varmasti sai traumoja tanssimisesta, kuinka käytös on osittain huonoa ja kuinka sitä pitäisi parantaa jne. Opettajat vaatii hirveesti täydellisyyttä joka tunnilta, ja vaikka tekiski jonkinlaisen parannuksen, niin aina saa kuulla vaan siitä, kuinka ei osata käyttäytyä. Jotenkin vaan tuntuu vähän siltä, että ne yleiset puhuttelut ei vaan auta yhtään. Meiän luokka käyttäytyy miten käyttäytyy ja sillä mennään. ; ))
Koulun jälkeen kotona piti lukea köksän kokeeseen ja thank god olin lukenu lauantaina puolet koealueesta ja toisen puolen luin tänään. Tiiän, etten osaa niitä asioita yhtään, mutta tiiän myös, että vaikka saisin kympin siitä kokeesta, niin tuun saamaan todistukseen kutosen köksästä. Oikeestaan, ihan sama, mitä siitä kokeesta saan, koska meiän ryhmässä on tasan yks, joka siitä kokeesta tulee saamaan hyvän numeron. Outoo, että väsyttää jo näin aikasin, saatan mennä ehkä puol kymmenen jo nukkumaan. Huomenna taas herätys sitte seiskalta. ♥