Formula 1 VPN-Suomi

Luokittelematon

Syvällistä tekstiä

30.12.2011, gloria

Kattelin tossa noita tämän syksyn postauksia, ja tiedän, että monia huippulaatu ideani (josta en välttämättä edes ole kertonut täällä blogissa) ei ole päätynyt tänne. Huomasin, että olen kertonut tuossa syksyn mittaan, mitä kirjoja olen lukenut ja kommenttia, ja nyt lähiaikoina on moni kirja jäänyt mainitsematta. Joten ajattelin laittaa kuvan + kommentin parista lukemastani kirjasta ja kirjoita, joita luen/tulen lukemaan tässä joskus. ^^

Viimeksi taisin lukea Houtuksen saatuani mahtavan idean sivistyä Twilightin myötä. Kun kaikki Harry Potterit on lukenut, tulee tosi toimeton olo, kun vastuu niin isosta asiasta on pudonnut harteilta. Täytyy myöntää, että kirja oli ihana. Olen nähnyt ton Houkutuksen leffana ja sekin oli ihana, mutta kirja oli ihanampi. Tarina kokonaisuudessaan oli tosi hyvä ja niin edelleen, mutta toi minä-kulmasta kerrottuna oli välillä vähän jäykkää. Tai siis, ei kauhean monesti kirjoiteta tolta minä kannalta. Mutta tämä oli tietysti ihan oma mielipiteeni. Luen kyllä loputkin kolme kirjaa, kunhan ehdin. ^^

 

Tuntuu, että siitä on ainakin sata vuotta kun luin ton HP seiskan. Ja olen tällä kertaa tyytyväinen meidän pikku kirjastoomme, kun sieltä ihme löyty toi kirja. -.- Aluksi en muistanut mitään tosta kirjasta, kun äsken aloin miettimään asiaa (mitäpä sitä kaikkea muistamaan), mutta nyt muistan melkein koko tarinan. Kirjasta voisi sanoa, että monta ihmistä kuoli tossa. Ja no, eläimiäkin. Kuoli monia sellasia, joiden ei olisi pitänyt kuolla, ja monia sellasia, joiden piti kuolla. Ton kirjan jälkeen aloin laskeskelemaan, että montako on kuollu noista tunnetuista henkilöistä yhteensä koko sarjan aikana, enkä ole vieläkään päässyt lopputulokseen. Ken sen sitten laskekoon… Toi oli tosi erilainen kun muut sarjan kirjat, tietysti kun on vika osa, ja ei enää olla niin paljon Tylypahkassa ja tolleen. Venaan vaan sitä päivää, kun ilmestyy se J.K.Rowlingin kirja, joka kertoo Tylypahkan elämästä ilman Harryä. Ainakin Wikipediassa jotain sellasta lupailtiin. Juuh… En välttämättä vauvaudu kattomaan tota leffana ihan lähitulevaisuudessa, ehkä sitten kun katon noi kaikki järjestyksessä niin, että varmistun siitä, olinko nyt kattonut sen ykkösen ja kutosen vai en.

Tiedän, että kukaan minun ikäiseni täysjärkinen lapsi ei lue Jane Austenia, mutta kun katoin ton leffan, oli tietysti pakko hamstrata toi kirja ittelleen ja lukea se. Ja voin sanoa, että se teksti ei ollut kauhean isoa, että sinällään jo tossa oli vähän työtä lukea tommonen stoori. Mutta jälkivaikutelma tosta oli, että ihana kirja. Jotenkin jo se, että toi on tosi kuuluisa ja kirjotettu 1800 -luvulla, sai minut lukemaan ton kirjan. Mitä tähän nyt vois muuta lisätä, kun että kannattaa ainakin kokeeksi vilkasta tota kirjaa, vaikkei tollasia olisikaan tottunut lukemaan. ; ))

Tämän kirjan luettuani päätin virallisesti tykätä Vampyyripäiväkirjoista. (Omistan julisteenkin joo… ♥) Tarina on jännittävä, mielenkiintoinen ja kolmiodraama pitää aina lukian mielenkiinnon yllä. Kattoisin tota varmaan töllöstäkin, ellei se nyt menisi jo ties monennessako osassa, venaan vaan, että se alkaa alusta joku kaunis päivä. Joskus on hauska itekin miettiä, kumman noista valitsisi, mutta en ole vielä päättänyt. : D

Sitten kirjoihin, jotka venaa tuolla sängyn päädyssä lukijaansa. Joo, en luovu Jane Austenista ennen Järki ja Tunteet – romaania, ja kuten kuvasta huomaa omistan upean kirjastokuitti kirjanmerkkinä – viritelmän, joka on erittäin siististi aseteltuna kirjan välissä. En nyt vielä osaa kommentoida tota kirjaa kauheesti muuta kun, että ehkä se Ylpeys ja ennakkoluulo oli sittenkin parempi. Ei toikaan mikään pettymys silti ole. ^^ Emily the Strangea en ole vielä lueskellut, mutta kakkososan lukeneena tiedän jo hieman, mitä odottaa ja luulen, etten tule pettymään.

Tällasta tällä kertaa. Menen varmaan nyt miettimään sitä ensi vuoden kirjahaastetta…


Kommentointi on suljettu.