Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Luokittelematon

Sveitsi pt. 3. -junassa

06.08.2011, gloria

Kolmas matkapäivä meni aikalailla junassa istuen. Ensimmäinen elokuuta on Sveitsin kansallispäivä ja siellä on näemmä perinteenä syödä silloin ihania pullia, joissa on hammastikulla tökättynä sveitsin lippu. (Siis sellainen minikokoinen paperinen.) Aamiaiseksi hotelliemäntä oli valmistanut meille jokaiselle yhden sellaisen ”lippupullan” – keksin itse nimityksen, kun en tiedä oikeaa nimeä – ja ne oli ihan tajuttoman hyviä. Heti aamupalan jälkeen juna-asemalle ja siitä kahden tunnin matka Interlakeen, matkalla aivan ihania maisemia, laaksoja, maaseutuja ja järviä. Ja jotta kaikki pääsee fiilikseen mukaan, niin tässäpä kuvia. ; ))

Tämmönen juna, en kylläkään muista oliko se juuri se juna, millä mentiin, mutta samapa tuo.

Vähän innostuin kuvaamaan junia… kröhhöm…

Golden Pass juna oli se, millä mentiin. ; ))

Junan ikkunasta näkyi jossain vaiheessa tuollainen maisema.

Joku random laakso kello yhdeksän aamulla.

Kuva ei ehkä paras mahdollinen, mutta koska zoomi ei riittänyt, niin laatu on tämä. Taustalla siis Alpit, tämän lähemmäs niitä ei koko matkan aikana päästy, mikä oli toisaalta aika harmi, koska olisin halunnut parempia kuvia.

Mutta, seuraavaksi kuvia välipysäkistä, Interlake Ostista.

Juna-asema oli tollanen.

Jotain liitovarjo heppuja siellä lenteli taivaalla.

Tämä taitaa olla jo matkalla Montreuxiin.

Alhaalla näkyy Montreux.

Meidän hotelli.

Tossa Montreuxin hotellissa meillä oli kaksi huonetta, WC kylpyammeella ja parveke, mutta jotenkin se vanhanaikaisuus karmi minua. Ja kokolattiamatto. Ei kiitos.

Käytävät varsinkin. Karmi siis.

Aamiaispaikka näytti tältä.

Itsenäisyyspäivä partyt oli sitten rantakadulla. Yöllä oli kuulemma ollut hirveät jyskeet, itse olin nukkunut niin sikeästi etten ollut kuullut mitään. Outoa…

Tällainen oli näkymä meidän parvekkeelta. Kasino oli vastapäätä. ^^ Tosi alaikäisiä tuskin olisi sinne päästetty.

Tossa noi kolmospäivän kuvat. Täytyy sanoa, että Montreux ei oo minun paikka. Tai siis, jotenkin aina siellä kaipasin kotiin ihan hirveesti ja tuli sellanen ”haluun täältä pois ja äkkiä” -olo. Mutta jos rantsu kiinnostaa ja haluut puhua ranskaa niin Montreuxiin vaan, vuoriakin löytyy. ; ))


Kommentointi on suljettu.