Vaikken mikään sarjisfani ookkaan, niin tykkään silti lukee sarjiksia Hesarista ja sitte Aku Ankkaa ihan lehtenä ja tolleen. : D Voiko selkeempää selitystä ollakaan… Näin ollen, olen kehitelly ittelleni sellasen sarjiskansion, mihin joka aamu leikkaan muutaman sarjiksen Helsingin sanomista ja liimaan sitten kansion sivuille. Niitä sarjiksia on sinne kerääntyny nyt parin viikon ajan ihan kivasti ja aattelin, että voisin vähän kirjotella siitä. ; ))
Tältä näyttää kansi. Tommone muumifanitus addiktoitumiskohtaus tuli ja kansi on sit sen innostuksen tulos. Löysin pikkusiskolta yhen Muumi lehden ja siitä leikkasin noi kuvat (luvan kanssa, ihme kyllä) ja samalla myös yhen Muumi albumin, joka nyt on tuolla kirjahyllyssä. Se albumi vaan näytti niin kivalta… Jooh, mutta huomatkaa toki myös upea käsialani.. kröhööm… Mutta sitten sisältöön.
Ekana kansiossa on Kamut -kokoelmaa vuodesta 2010-2011. Tosin sillo viime vuonna noita sarjisjuttuja oli ehkä about 5 ja tänä vuonna varmaa puolet enemmä, että mitää hirveetä kasaa niit ei oo. : DD Noita yks aamu liimaillessa tajusin, että herrajumala, omistan Kamut -yöpaidan, jonka sain joskus ennen muinoin äitiltä. (Äipältä… ♥) En ole kai koskaan sitä käyttäny, koska se on yömekko ja yömekot on maailman epämukavin asu nukkua. Ehkä voisin tehdä tavoitteeksi nukkua ainakin viikon putkeen tommone yömekko päällä. Joo…! Tajusin muuten just, että omistan ihan tajuttomasti yöpaitoja. Seuraava postaus idis… kröhömm… Ja aiheeseen taas.
Rauta-Reetta on ainakin minulle kohtalaisen uusi tuttavuus sarjakuvamaailmassa (johon olenkin niin syvällistynyt, ettette arvaakaan… -.-’). Tykkään tollasesta ns. ”mummohuumorista”, vaikka ikäluokka ei olekaan ihan samaa itseni ja sen kanssa, mutta sehän ei asiaa estä. Noitaki on nyt huimasti puolitoista sivua tossa, mutta eiköhän niitä lisää tule ajan myötä. : DD
Ja tottakai Viivi ja Wagner pitää arkistoida ja kehystää ja laittaa seinälle. Tai vähintää arkistoida. Mut joo, diggaan Viivistä ja Wagnerista siks, koska käytännössähä se kertoo parisuhteesta, mut erilaisesta semmosesta, ku siinä toinen osapuoli on sika. Ja vielä semmone sika, joka ei oo ehkä maailman täydellisin…
Mielestäni latasin seittemä kuvaa tänne arkistoihi, mutta ei tossa nyt kai seittemää kuvaa oo… No, ei niitä kaikkia tarvi nyt näyttää, kun ei siinä oikeestaan oo mitään ihmeellistä. : D Karvisia omistan vaan kaksi, koska Karvinen julkastaan vaan sunnuntaisin ja olen vasta parin viikon ajan noita leikelly lehistä. Karvista oon kai joskus ihan albumeistakin lukenu ja pari leffaa nähny, mutta ei se silti mihinkään erikoisiin suosikkeihin kuulu. Onhan se hyvä ja näin, mutta se nyt on vaan… sajis. (Hehee oon ilkee >: DD) Joo… noista joo sanoista muuten huomaa, jos kirjostusinto alkaa minulla loppumaan. Kun tätä aloin tekemään, niin aattelin, että eiköhän ihan helposti tosta juttua saa aikaan, mutta sitten kun samalla mesettä kahen kaverin kanssa, niin ideat alkaa karkaamaan päästä. Mutta saavutuksia, sain tänkin postauksen tehtyä, vaikken välttämättä ihan perfecto, mutta eihän tää blogi oo lähelläkään sitä. ; ))
Thank you so much. : ))) ♥
i love your blog, i have it in my rss reader and always like new things coming up from it.