Olen kuullut tuon lauseen aika useasti sellaisen ihmisen suusta, joka ei todellakaan tunne minua. Eilen esimerkiksi. Istuttiin harkoissa syömässä jäätelöä (on ne harkat niin kivoja, varsinkin ne vikat : D) ja kaikki siinä kälätti suu vaahdossa jostain omasta tulevaisuudestaan, että kuinka Marjatasta tulee sisustusarkkitehti ja kuinka Liisi menee siihen lukioon jne. En ollut ainoa, joka piti turpansa kiinni ja istui hiljaa kuin hiiri siinä pöydässä. Silti ”iki-ihana” valmentajani katsoo minua ja kysyy ”miten sä oot aina niin hiljanen????”. Hmm… mietitäänpä, tämä seura vain ei taida olla minua varten, näiden tyyppien jutut on surkeita, siksi. Sen sijaan vastaan vain, että ”en minä tiedä” ja kohautan harteitani. Vihaan sitä, että ihmiset, jotka eivät tunne minua, tulevat päin näköä kettuuntuneina ilmoittamaan siitä, kun en koko aika jauha omasta surkeasta elämästäni, aivan kuin olisin maailman keskipiste. Kavereiden kanssa kälätän niin, että happi loppuu ja ääni on käheä, mutta sellaisten ihmisten kanssa, joita en varsinaisesti tunne, en mene heti kertomaan koko elämän stooriani ja sitten ala siihen päälle selittämään käsitystäni tulevaisuudesta. En ole ujo, vastaan kyllä jos kysytään, mutta en vain liity yleisiin randomien ryhmäkeskusteluihin. Vain, koska en puhua pälätä 24/7 randomin kanssa, minut leimataan hiljaiseksi. Okei, tiedän, että kuullostan siltä, kuin yrittäisin selittää jotain aivan muuta kuin todellisuus on, mutta asiat ovat niin, että tunnen itseni. En väitä, että hyvin, mutta tunnen kumminkin. Ainakin sen verran, että tuo olethiljainenjasilläselvä, saa minut kettuuntumaan. Ja sitten se toinen asia… mikäköhän se edes oli? : DD No ainakin se, että erän kaverini tuntuu dissaavan minua. (On se elämä niin ihanaa, kaverit pettää jne. : PP) Siis kun kaikki, jotka minut tuntevat, tietävät, että melkein koko elämäni on Green Day. No, eilen sitten sain innoituksen kirjoittaa ”Green Day forever” kenkääni ja sitten tämä ”kaverini”, tulee siihen että ”mikä on Green Day?”. (No mikäköhän???) Selitettiin siinä sitten toisen tyypin kanssa, että ”joo se on se yks amerikkalainen bändi”. Ja mitä saan kuulla arvosteluksi tästä? ”Se on ihan surkee, hyi yääkk joku Green Day!!!” Ja ennen sitä ”en oo ikinä kuunnellu sen musaa.” Eli ihminen, joka ei ole kuunnellut GD:tä, muodostaa sen musiikista oman mielipiteensä. Aploodeja. Ei minua loukkaa, jos joku ei tykkää GD:stä. Siis ihan sama, että onko se sen musa hyvää vai ei, mutta se, että joku tulee haukkumaan siihen naaman eteen GD:n ihan lyttyyn, riipaisee jotenkin sydämmestä. Aivan kuin hän ei voisi mitenkään hyväksyä sitä, että kuuntelen sellaista musaa. No, onneksi omistan monta muuta ihanaa ystävää, jotka puollustavat minua. <33 Ja tämä GD:n dissaaja on itse asiassa kerran kuunnellut vähän yhtä sen biisiä ja sanonut, että se on hyvä. -.- No, mutta entä tänään. Dissaaminen jatkuu, tietenkin. Ja edelleen ihmiset, jotka tuntevat minut, tietävät, että harrastan koripalloa. Ja saan kuulla samaiselta henkilöltä ”koripallo on ihan surkee laji” -lauseen, joka ei oikein kasvata itsetuntoani. Että mukavaa. Huomenna saan varmaan kuulla, kuinka hengittäminen on väärin. Kun minähän hengitän. -.- Kyllä. Ja muuten, Green Day ei ainakaan yhden sepustuksen mukaan tarkoita ”vain” vihreää päivää vaan jotain kaman vetämistä. Ruoho = vihreä + ruoho = kama. You know? Näin olen asian jostain lukenut. Ei tarvitse tulla valittamaan, jos asia meni ihan kuuseen, kertokaa kuinka asia oikeasti on, jos olen väärässä. ; ))
mä niiin ymmärrän tuntees, sen ku sanotaan hiljaseks !