Tänään (kun kirjottelen tätä tietsikan äärellä) käytiin äitin kanssa Sellossa pienellä shoppauskierroksella, koska äitin piti saada farkut ja paitoja. Sain mummolta vähän aikaa sitten just sopivasti 50 kymppii, nii tottakai lähdin mukaan rahat laukussa, että jipii shoppaamaan! -tyylillä. : D Ekaks käytiin tsekkaa JC ja sieltä äiti osti ittellensä ne farkut. Jc:ssä oli varmaa miljarditziljardia ihanaa korua sun muuta hiustsydeemii, mutta koska äiti valvo siinä vieressä, nii en sitte viittinykää ostaa mitää. Kun äidin mielestä joka ikine sentti pitää säästää ja jos olisin ostanu koruja nii hirvee saarna siitä kuinka ”elämää varten pitää säästää” bla bla bla. Sen jälkee lähin hortoilee muille kaupoille ja Seppälästä löysin suuren epätoivon voimalla yhden söpön mustan villapaidan, joka näyttää tältä.
Huomatkaa hieno uusi kuvaustapa. Laita paita likaiselle lattialle ja näpsäise siitä mahdollisimman sotkuisen näköinen kuva. Lopputulos on mitä parhain. Jos tosta kuvasta saa jonkinlaisen käsityksen paidasta, niin suurimmat onnitteluni. En vain voinut laittaa sitä paitaa henkariin roikkumaan, kun se näytti kolme kertaa tyhmemmältä kun toi. Hyvä minä… -.-’ Ai niin ja paita makso 24,95e.
Käppäilin myös yhdessä vaiheessa Accessorizeen ja hipelöin koruja ja muuta roinaa, tarkoitan siis tavaraa, varmaan puoli tuntia ja mietin, että nyt ostan jotain kallista, niin kaverit saa sitten itkeä, että ”miks mulla ei oo ku sulla on?”. Näin ihan sairaan söpöjä lompakoita, jotka makso pari kymppiä/viistoista euroo ja aattelin, että juuh toi täytyy ostaa, mutta jätin asian sikseen. Näin myös yhet söpöt sormikkaat, jotka makso viistoista euroo. Oiskohan Henkassa ja Maukassa ollu hieman halvempaa?
Ostokset ei siihen jääny (niin, ne huimat ostokset…), vaan kiiruhdin pika-askelin Ninjaan kun äiti halus kotiin syömään mahollisimman nopeesti ja päätin, että nyt voisin ostaa niitä hiushärpäkkeitä kun niitä saa aina lainailla muilta. Ostin kympillä (tai hitusen alle) kaks semmosta kukkaponnaria.
Jotka on hienosti kuvattu meiän eteisen lattialla. Hyvä minä again… Koska minun huoneessani pöydät pursuaa tavaraa kuin viimeistä päivää, on ihan turha haaveilla siellä kuvaamisesta, mattokin on täynnä kamaa ja hyllyköitä en edes uskalla ajatella. No, se eteisen lattia oli siinä aika lähellä niin sinne vaan kameran kanssa ja pari kertaa räps ja räps ja siinä se sitten oli. : DD Mutta noista ponnareista. 4,90e oli kappale, eli aikalailla halpaa verrattuna niihin Accessorizen hintoihin. Olikin ihan kiva Accessorizen jälkeen mennä Ninjaan, jossa on ihan vain vähän halvempaa ja ajatella, että ”toikin on vaan ton verran” ja sitten tajuta, että omistaa jopa kahden ponnarin verran rahaa. Ninjassa noita ponnareita oli yksi hyllyllinen kymmenessä erivärissä, niin yritä siinä sitten päättää minkä otat. Valitsinkin noi ihan yksinkertasella summa mutikassa ajatustavalla ja noi tuli vastaan. Päätin, että kun kerta niin halpoja oli, niin miksei kaksi samalla. Harkitsin vihreää, mutta koska en oikein omista mitään vihreää vaatetta, niin pääsyin siniseen ja pinkkiin. ; ))
Sellaisia ostoksia tällä kertaa. : ))