Päätin tänää ensimmäistä kertaa tänä vuonna raahata itteni torstai harkkoihin ja kyllä se varmaan kannatikin. Oli ihan jees, vaikka olinki surkee : DD mutta ei se mitään, kehittymistä vartenhan ne harkat on. Ja totesin, että on ihan jees, jos päivällä vetää mässyä ja sen jälkeen suoraan harkkoihin juoksemaan henkihieverissä sinne, niin saattaa tulla vähän huono olo. ; ))
Tänään oli ihan normi päivä koulussa, kympin aamu ja muutenkin silleen aika rennosti kuus tuntia koulua ja tolleen. (Taas pääsee esiin nää silleen tolleen -jutut.) Huomenna on taksvärkki ja nauran ala-asteen kakaroille, jotka joutuu menemään kouluun. : DD No en oo niin ilkee, mutta oikeestaan en tiiä, muistaako vanhemmat koko taksvärkkiä, joten saa nähä onko mitään duunia huomiseks. Jos ei, niin hengaan kavereiden kanssa. Jos on, hengaan silti kavereiden kanssa. Turhaa tuhlata vapaapäivää raatamalla kotona yksinään, kun kumminkin ne rahat menee jollekin randomille, eikä niitä saa ittelleen. Typerää… Opetetaan lapsille ihan vääriä käytäntöjä, kun tolla tavalla pakotetaan ne raatamaan ilman palkkaa. No jaa… äiti lupas kakskymppiä, jos haravoin koko pihan, mutta teen sen sitten varmaan taksvärkkipäivän jälkeen, ettei sitä voi lisätä siihen taksvärkki hommaan. En sitten sais niitä rahoja…
Oikeestaan tällä hetkellä on semmonen olo, että aikaa olis ja tekemistä olis, mutta mistä sitä aloittaisi. Aina kun keksin rueta jatkamaan pipon neulomista, saan päähäni jatkaa Harry Potterin lukemista. (Jota en vieläkään ole saanut luettua, olen kyllä sivulla viisisataa, että here I come, koska haluan tietää, kuka kuolee ja milloin ja miten jne.) Sain tossa yks päivä idiksen yhteen stooriin ja kun aikani on aika rajoittunut kirjoittamisen suhteen (kun alan kirjoittaa, siihen on parempi varata kolmesta kuuteen tuntia), olen työstänyt sitä tarinaa päässä ja kirjotellu prologia ja ykköslukua. Jos saan hitusen lisäinnostusta ja koko höskän (mikä sana… -.-) jotenkin kasaan, että se vaikuttaa lähes järkevältä, aattelin, että voisin kirjotella sitä tänne blogiin. Tai siis aina välillä julkasta yhen luvun ja silleen. No joo, ei ehkä kannata toivoa liikoja, sillä eilen illalla kirjotin sitä silmät ristissä puol A4:sta ja tekstistä saatto tulla aika sekava niin tokkuraisilla aivoilla. Luultavasti joudun pyyhkimään koko eilisen tuotantoni ja jatkamaan miltei aloituspisteestä. Tai hiomaan tarinaa hieman ymmärrettävämmäksi.
Mutta siis, tommonen perusperiaate tai aate tai mikälie oli, että tommosta vois jossain vaiheessa ehkä tulla. Jos siis kiinnostaa lukea. ; ))