Hahhaa jotenki arvasin, että koulupäivä tuo vähän piristystä tähän tylsään elämään. Kasin aamu ja ihme kyllä olin aika pirteä heti aamusta. Saatto tosin johtua siitä, että olin heränny kolmen aikaa johonki random uneen ja loppuyön näin vaan unia siitä, kuinka myöhästyn koulusta. On se vaan outoa, kun pari päivää ylimäärästä vapaata, niin heti alkaa kehittelee fantasioita miten myöhästyy koulusta ja kokeet on liian vaikeita. Vähän sama kun kesälomalla; koko aika näkee painajaisia siitä, että koulu alkaa. Rankkaa..
Mutta joo, kavereiden kanssa riehuessa meni päivä ja sain jälleen kerran kuulla muistutusta siitä, kuinka vakavamielinen ihminen olen. Muistan joskus olikohan se kolmosella, kun meillä oli joku jeesus maaria täti kertomassa kinkereistä, niin se tuli tunnin jälkeen heti informoimaan, että ”oletpas sinä hiljainen lapsi” kun en ollut sille Raamattua tullut vapaaehtoisesti lukemaan. Että näin. Sovitaanko, että minäkin alan ihmisiä arvostelemaan pelkän hiusten värin perusteella ja tulen heti kertomaan sitten suoran diagnoosin päin naamaa. Joo… Olen tasa yhdessä elämän tilanteessani ollut ”vakaa ja hiljainen” lapsi ja se oli silloin, kun kuusi vuotiaana jouduin muuttamaan ihan vieraalle paikkakunnalle ja olin vähän pihalla kaikesta. Ja se eskari oli semmonen pelottava kartano. Joten, haluan vain sanoa, että ketuttaa suunnattomasti tommoset ihmiset, jotka arvostelee minua sen perusteella, millainen olen sellaisten ihmisten kanssa, joita en luokittele kavereiksi. Tai vertaa minua muihin ihmisiin ja sen perusteella luokittelee hiljaiseksi ja vakavaksi. Joo, jaksan jauhaa tästä vaikka koko yön, koska liian usein saan kuulla puol randomeiden diagnooseja minusta. Älä arvostele, jos et tunne.
No niin… tunteen purkauksen jälkeen sitten.. olin illalla kuolla nälkään, kun tulin kotiin pikkusiskon balettitunnilta. Tai oikeastaan olin äidin kanssa viemässä pikkusiskoa balettiin ja samalla käytiin ruokakaupassa. Outoa sinänsä, koska yleensä minulla ei ole iltaisin nälkä. Oli pää vähän kipeä silloin. Kaheksan aikaan aloin lukemaan liberalismista ja nationalismista ja 1800 – luvusta ja tuntuu, että pursuan jo noita kaikkia mahdollisia aatteita ja vaikuttajia sun muita. Huomenna on siis hissan koe ja sitä varten luin. Venaan ihan tosissaan tota joululomaa.
Juuh… Huomenna ajattelin mennä kirjastoon etsimään Jane Austenin Järki ja tunteet, jos sen sieltä löytäisin/jos muistan mennä sinne koulun jälkeen. Huomenna on myös pikkusiskon synttärit ja pitäisi siivota perjantain juhlia varten (en tajua, miksi alle kouluikäisten lasten juhlia varten pitäisi siivota koko talo, kun ne kumminkin sotkee niin paljon) ja äiti kai olettaa, että osallistun innolla siivoukseen. Mutta siis, tosta otsikosta. Eli eilen vihdoin ja viimein pääsin kuin ihmeen kautta bloggeriin (jonne se ei aikaisemmin hyväksynyt minua… mrhh) ja sain mahtavan ajatuksen, että siirrän blogin/aloitan kirjoittamaan blogia siellä. Siis sama nimi, kirjoittaja ja aiheet pysyisivät, mutta vain sivusto vaihtuisi. Ajattelin, että ensin vähän koristelen etusivua ja noin ja varmaan vasta ensi vuonna alotan virallisesti tuolla bloggerissa. Jos nyt ylipäänsä muistan.
+ yritän nyt siirtyä tropiikki/ranta unelmista vähän talvisempiin maisemiin kuvissa ; ))