Arghh… tänään olin niiin valmis tappamaan pari tyyppiä… Illalla kotona, ku aloin miettii kulunutta päivää, nii kaikki viha nous pintaa ja ku tyypit on koton, niin en oikeen viiti alkaa ragee, mutta oli kyllä semmone olo, että jos joku ois just sillon tullu siihen sepaa omasta tylsästä elämästään niin en välttämättä olis vastannu teoista. : DD Oikeesti, on ihan tajuttoman ärsyttävää kattoa vierestä, kun suurin osa meiän luokan pojista (yllätys yllätys) kiusaa kamua, pöllii sen kamoja ja tönii ja yrittää littaa sitä seinää ja muutenki melkei raiskaa siinä. Tuntuu vaan niiin helkutin typerältä seistä siinä vieressä ja kysyy et ”hei selviiks sä?”, ku yhet ei voi oikeesti hetkeekää pitää silmiää/kättää erossa siitä. Jotain rajaa kiitos.. : ))
Ja tätä kun jatkuu noin öh… joka ikinen päivä, joka ikinen tunti ja välkkä niin eipä ole minunkaan elämä kauhean mukavaa. Millon kamun kotiavaimet pöllitään, tai energiajuomat/mässyt, millo se melkei delaa jonku tuoli ja pöydän välii ja millo mikäki jätkä on sitä lääppimässä siellä nii ettei mitää rajojaa. Sit ku en ikinä viittis jättää sitä kaverii siihen yksin delaa, nii seison sitten siinä vieressä ku joku saakelin (anteeksi) idiootti ja katon tota touhuu 24/7. Joku päivä en vaan enää kestä ja rageen ja sit kaikki kattoo sillain et ”ooks vähä skitso??” ja sit vedän sitä turpaa ja huudan, et.. no en sano mitä huutaisin, mutta jotain aika.. törkeetä varmaa. : DD Joo, että eipäti mitään, tulen varmaan hulluks siitä raivon pidättelystä ja piilottelusta, niistä ällöttävistä ja raivostuttavista tyypeistä, joiden mielestä on ok ottaa kamun Rodeo sen laukusta ja juoda se. Sitte kun niille tekee jotain nii heti hirvee ”siis mikä sun ongelma on????!!!!!!!!!!!”. Jooh… painukaa jonnekki ja kuolkaa pois, ei tuu ikävä. ♥