Ohhoijakkaa, mistäköhän aloittaisin? : D Kun kävin keittiöstä hakemassa ison lasin omenamehua ft. kaksi jääpalaa, huomasin, että – mitä mitä – minulta on pimitetty tietoja. TV:ssä pyöri parhaillaan Suomi-Venäjä matsi ja mitä minä teen? Minä kävelen keittiöön ja haen lasin omenamehua. Ei herranjumala… -.- Mutta miksi nyt sitten istun kirjoittamassa stooria raastavasta elämästäni? Koska ensimmäinen ja toinen erä ovat raastavia, mutta kolmas erä on kaikkein raastavin. Menen ehkä tsekkaamaan pelin, kun on kolme minuuttia peliaikaa kolmannella erällä. Ehkä silloin uskallan avata silmäni ja katsoa, onko Suomi voitolla vai häviöllä. Kaikki se ”ja Venäjä painaa niskaan ja antaa Suomelle kovan vastuksen” saa minut syömään käteni, joten pidän ne mieluusti poissa suustani kirjoittamalla ruudun täyteen tekstiä. Niin se vain on, jääkiekko on raastava laji. Mutta, koska olen laiska ihminen, en jaksa jatkaa postaussarjan kuudenteen osaan vielä tänään. Olen erittäin onnellinen siitä, että ylipäänsä sain tehtyä haasteetta puoleen väliin. Ja nyt olen onnellinen siitä, että sain eilen otettua hyvin taiteellisia kuvia. : D Niitä sitten tämän postauksen kuvituksena. ; ))
Ihan totta, miksi ikinä kävin taas katsomassa ottelun tilannetta? Tai no, hyvä että kävin katsomassa, Suomi johtaa 1-0 jollain ottelun parhaalla maalilla, en todellakaan tajunnut miten se sen oikein teki. Näytti ihan oudolta… Mutta siis, siirrytäänpä nyt tähän päivään. : D Perjantain unelmat. Hmm… Tämän perjantain unelmiini kuului se, että 13. päivä ei vaikuta siihen mitenkään. En ole erityisemmin taikauskoinen, mutta silti tuo perjantai kolmastoista aina jäystää takaraivossa, kun sen huomaa kohdalleen tulevan. Onneksi päivä on perjantai, eikä maanantai, sillä mielummin olen epäonninen viikon lopussa, kuin alussa. Perjantai päivää voi muutenkin piristää hieman epäonnisilla sattumilla… No ei. : D Mielestäni tämä perjantai ei ollut mitenkään epäonninen, mutta ei erityisen onnekaskaan. Puolen päivästä tehtiin kuvistöitä kevätjuhlaan (meidän upeat kesätervehdykset) ja iltapäivä ja ilta meni kavereiden kanssa ulkona hihhuloidessa. Tai no siis, ulkona oleillessa. Tai miten vaan, oltiin ulkona kavereiden kanssa, en nyt osaa kirjoittaa. Kiipeiltiin kallioilla ja käveltiin kauppaan ja koulun pihalle ja hypittiin trampalla ja syötiin jäätelöä ja puhuttiin ja otettiin videoita ja juostiin metsässä. Kaikkea tuollaista. Ja ai niin, käytiin myös uuden koulun pihalla, siellä on siisti kiippari. ; ))
Tältä päivältä voisin sanoa, että Aino mustikkapiirakka -jäätelö on hyvää, liikaa sokeria kahvin kanssa on pahaa, vanhat ruokakaupat tuntuvat oudoilta pitkän tauon jälkeen ja kavereiden kanssa nauraminen tekee hyvää. Vaikka täksi päiväksi luvattiinkin sadetta, ei ainakaan minun tietääkseni tuolla ole tullut tipan tippaa tänään. En ole varma sataako yöllä vai ei, mutta onneksi päivällä ei satanut. Ja ulkona oli oikein mukava ja sopivan lämmin, ehkei ihan kesä, mutta huppari päälle ja juoksemaan niin ei tule kylmä. : )) Muutenkin pieni tuuli ei haittaa, varsinkin, kun on ottanut sadanmetrin spurtin. (Huono kunto. : D) Jäätelöauton ääni tuo hieman kesän tuntua ilmaan ja se, että kylillä on ihmisiä aurinkolaseissa. Ja viikonlopustahan on (kai) tulossa lämmin tai ainakin aurinkoinen, mieluiten molempia, joten nautitaan nyt siitä. Juu… ja kuunnelkaa Keshan Crazy Beautiful Life. ; ))
